Länsi-Lapin sotahistoria
Lapin sota
Lapin sota alkoi valesotana, mutta varsinaiset sotatoimet alkoivat Tornion maihinnousulla 1. lokakuuta 1944. Lapissa suomalaisia vastassa oli saksalainen 20. Vuoristoarmeija, jonka vahvuus oli yli 200 000 sotilasta. Suomalaisia oli enimmillään noin 75 000 sotilasta, mutta sodan loppuvaiheessa, reserviläisten kotiuttamisen jälkeen enää noin 12 000 sotilasta.

Sotatapahtumat
Neuvostoliiton ja Suomen välinen aselepo ja sitä seurannut välirauhansopimus syyskuussa 1944 edellyttivät Suomessa olleiden saksalaisjoukkojen karkottamista maasta 15. syyskuuta mennessä.
Aluksi käytiin valesotaa saksalais-suomalaisen salaisen sopimuksen mukaisesti, jolloin suomalaiset etenivät saksalaisten perässä heidän vetäytymissuunnitelmansa mukaisesti. Lapissa ensimmäiset taistelut käytiin 28. syyskuuta Pudasjärvellä ja seuraavana päivänä Olhavassa.
Varsinaisesti Lapin sota käynnistyi Tornion maihinnousulla saksalaisten selustaan 1. lokakuuta. Rajuissa taisteluissa suomalainen 3. Divisioona torjui saksalaisten vastahyökkäykset ja valtasi Tornion 8. lokakuuta mennessä. Samanaikaisesti 15. Prikaati eteni Oulusta ja valtasi Kemin.
Idempänä Ryhmä Lagus aloitti etenemisensä Pudasjärveltä kohti Rovaniemeä 1. lokakuuta alkaen. Merkittävin taistelu käytiin 6.-9. lokakuuta Ylimaan alueella. Rajan suunnassa eteni pohjoista kohti Rajajääkäriprikaati, joka jätti etenemisensä aikana joukkojaan rajavalvontatehtäviin.
Myös 3. Divisioona jatkoi etenemistään Torniosta kohti Rovaniemeä. Vihollisen saartaminen ei onnistunut, mutta suomalaisjoukot valtasivat poltetun Rovaniemen 16. lokakuuta. Samaan aikaan 11. Divisioona eteni länsirajan suunnassa kohti pohjoista.
Idässä Panssaridivisioona jatkoi etenemistä Rovaniemeltä kohti pohjoista. Poltettu Sodankylä vallattiin 20. lokakuuta, mutta suomalaisten eteneminen pysähtyi Ivalon eteläpuoliseen Schutzwall-asemaan kolme päivää myöhemmin. Saksalaiset irtautuivat asemasta 1. marraskuuta ja Jääkäriprikaatin joukot etenivät Karigasniemelle marraskuun lopulla.
3. ja 11. Divisioona jatkoivat etenemistä kohti Muoniota, joka vallattiin saarrostushyökkäyksillä 30. lokakuuta. Saksalaiset vetäytyivät Lätäsenon Sturmbock-asemaan, johon suomalaisten eteneminen pysähtyi 29. marraskuuta. Suomalaiset siirtyivät rauhan ajan kokoonpanoon ja Lappiin jäi vain varusmiesten ja kantahenkilökunnan muodostama 1. Divisioona. Vastuu itärajan vartioinnista siirtyi Rajavartiolaitokselle 1. joulukuuta. Saksalaiset vetäytyivät Lätäsenolta Kilpisjärvelle huhtikuussa 1945 ja poistuivat Suomen alueelta 27. huhtikuuta.